Sohvi kuttoo: Nuolitanssi-huivi

23. joulukuuta 2011

Huivia neulottiin kuin Iisakin kirkkoa rakennettiin eli kauan kesti. En tiedä, tuntuiko kirkon rakentajista että pitäisikö vaan purkaa ja unohtaa koko homma, mutta jotenkin jokainen tuskainen sentti kerrallaan sain huivin tehtyä. Huomasin tässä, että olin blogin ensimmäisessä postauksessa kuvannut myös gradun tekemistäni kirkon rakentamisena, joten voisiko tästä ehkä päätellä, että jos huivi valmistui, valmistuu se gradukin. Taisivathan ne saada kirkonkin valmiiksi. Ravelry kertoo, että aloitin huivin 30. syyskuuta 2010. Että vähän kesti.

Huivin malli on kyllä kaunis, ja ohjeessa ei ole mitään vikaa, mutta ainakaan tämän kokemuksen perusteella en ihan heti lähde neulomaan suorakaiteenmuotoista huivia, jossa samaa mallikuviota toistetaan koko huvin pituudelta. En ainakaan pitsi-vahvuisesta langasta. Tai en ainakaan tästä kyseisestä langasta. Tai ainakin otan hieman isommat puikot. Loppujen lopuksi päädyin tekemään 19 toistoa. Tietenkin varmasti olisi ollut täydellisyyden nimissä fiksua tehdä tasan 20 toistoa, mutta en vaan enää pystynyt. Pingotuksen jälkeen huivi on jotain 16-170 cm pitkä, leveyden ollessa n. 50 cm. Huivi on ihan hyvänpituinen, ja jos tuntuu että pitää hieman saada pidemmäksi, pingoittamalla sitä saa vielä venytettyä.

Lopputulos on kyllä ihana, huivi on ihanan kevyt ja hentoinen ohuen lankansa ansiosta. Värikin on oikein kiva. Nyt tarvittaisiin vaan juhlat, joissa tuota voisi käyttää. Ajattelin ainakin näin alussa vähän säästellä sitä, ja käyttää sitä hartiahuivina. Ja langasta... Itse en jotenkin ole kovin ihastunut tuohon lankaan, ja se varmasti on osasyy, miksi projekti kesti ja kesti. Tosin en nyt osaa myöskään yksilöidä mikä siinä on vikana, mutta jotenkin sitä ei ollut kiva neuloa. Iloinen asiahan tässä on, että minulla on samaa lankaa kaksi vyyhtiä mustana...